Kohde

Dubrovnik

Päätimme lähteä tutustumaan Dubrovnikin vanhaan kaupunkiin bussilla. Etäisyys Camping Solitudosta olisi ollut ihan sopiva pyöräilyynkin, mutta paikallinen liikennekulttuuri piti pyörämme leirintäalueen sisäpuolella. Pysäkki on muutaman sadan metrin päästä alueesta ja löytyi helposti. Aikatauluja ei tarvitse katsoa, koska autoja kulkee 10 minuutin välein. Bussi oli lapsilta ilmainen ja aikuisilta muutaman euron. Ilmastoidussa bussissa matka taittui hienosti. Päätepysäkki on aivan vanhan kaupungin portilla.

Vallikävely

Päätimme ensiksi tutustua vanhaan kaupunkiin ylhäältä käsin. Heti vanhan kaupungin portin läpi mentyämme ostimme liput kiertääksemme kaupungin ympäri kulkevan muurin. Muurin päällä käveleminen kiinnosti lapsiakin kovasti. Maisemat muurin päältä olivat hienot ja sieltä sai hyvän kokonaiskuvan vanhasta kaupungista. Kaupungin puolustusta varten olleet tykit olivat tietysti pojille (4 ja 11 v.) mielenkiintoisia.

Kävelimme muuria hieman yli puolet pitäen välillä juomataukoja. Muurin päälläkin on välillä virvokkeita, jäätelöä ja matkamuistoja myyviä pisteitä. Aurinkoinen päivä yhdistettynä portaiden kiipeämiseen vei poikien voimat niin, että oli tultava muurilta alas ruokailemaan. Vanhan kaupungin satamassa olevassa pizzeriassa saadun ruokatäydennyksen jälkeen jaksoimme kulkea vielä kaupungin kujiakin. Tehtiin siellä jotain ostoksiakin.

Portaita ja nousua köysiradalle

Kun tulimme vanhasta kaupungista pois päätimme suunnata Srd vuoren päälle kulkevalle köysiradalle. Köysiradan ala-asemalle on vanhan kaupungin portilta noin puolen kilometrin kävelymatka. Tuo ei kyllä ole koko totuus sillä alkupätkä on portaiden kiipeämistä. Vettä koneeseen ja tossua toisen eteen.

1969 rakennettu köysirata tuhoutui käyttökelvottomaksi 90-luvun alkupuolella käydyssä sodassa. 2010 uudelleenrakennettu köysirata vie matkustajat vuoren huipulle, 405 metrin korkeuteen. Noin kolmen minuutin matka taittuu varsin tasaisesti. Yläasemalla on ravintola, matkamuistomyymälä ja valokuvanäyttely Dubrovnikista 90-luvun sodassa. Valokuvanäyttely on vanhan linnakkeen sisällä ja muut tilat loistokkaassa uudisrakennuksessa. Rakennuksen näköalatasanteet ovat varsin lapsiystävällisiä, koska tasanteiden kaiteet on lasia, jolloin pienilläkin on esteetön näkyvyys maisemiin. Ja näkymäthän ovat kertakaikkisen mahtavat. Valokuvanäyttelyssä saa historiasta kiinnostunut kulumaan aikaansa pitkään. Näyttelyssä on myös muuta oheisrekvisiittaa, lähinnä käsiaseita.

Virta loppuu, taksi hätiin

Alas päästyämme oli 4-vuotiaamme jo sen verran uupunut, että päätimme mennä taksilla takaisin leirintäalueelle. Vajaan kuuden tunnin retki oli kyllä vienyt mehut vanhemmistakin matkaajista. Pienen voimienkeruun jälkeen vielä polkupyörillä läheisen hotellin altaalle virkistäytymään ennen päivän päättymistä.

Raskas, mutta hieno retki

Vaikka reissulla näimme erittäin vähän lapsiperheitä, voin suositella muurikävelyä ja köysirataa myös lapsiperheille. Mielenkiintoa riitti kyllä lapsillekin. Hieno kokemus!

Related Articles

One Comment

  1. Hei! Mielenkiintoista lukea kokemuksia juurikin lasten kanssa matkustamisesta. Olemme menossa Dubrovnikiin tänä kesänä ja haluaisimme käydä vuorellakin. Lapsemme ovat 1v ja 6v, soveltuukohan retkikohteeksi? Pääseeköhän polkua kulkemaan alaspäin sellaisilla kevyillä sateenvarjorattailla? Kestääkö alastulo kauan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to top button